Kaava perinteisessä tietojenkäsittelyssä oli se, että tekniset osaajat tekevät sovellukset ja käyttäjän vaikuttamiskeinot rajoittuivat mahdollisuuteen esittää kainoja toiveita. Muistatko vielä? Totuuden nimissä on sanottava, että osa järjestelmistä elää vielä tämän kivikautisen toimintatavan mukaisesti. Keskeisenä ongelmana tässä on päätösvallan keskittyminen tekniikasta vastaavien tahojen haltuun.
Web 2.o tuli, mikä muuttui? Ovatko monoliittiset yhden tiskin järjestelmät vaihtuneet napakoiksi yhteen täsmälliseen käyttötarkoitukseen suunnitelluiksi järjestelmiksi, joita yhdistelemällä käyttäjät, verkko-opetuksen tapauksessa opettajat ja oppilaat, voivat toteuttaa haluamiaan toiminnallisuuksia ja prosesseja? No, eteenpäin on menty, mutta kuinka paljon? Mitä olisi tehtävä seuraavaksi?
Entä sitten kun oppilaat ja opettajat ovat vallan kahvassa? Pelastuuko maailma vai käykö kuten vapauteen pyrkiville eläimille Orwellin ja Viidan tarinoissa, siis ohraisesti.
Tule esittämään mielipiteesi Tampereen eOppimisen klusterin studioon (A11) torstaina 19.4. klo 14.15.
17.4.07
Opettajan tuottavuus
Tuottavuus! (Productivity)
Mitä on opettajan tuottavuus? Saako siitä puhua ollenkaan?
William F. Massy ja Robert Zemsky kirjoittivat vuonna 95:
"While few doubt that information technology (IT) has the potential to enhance teaching and learning, there is no agreement on how that technology should be used to boost academic productivity--or whether such an increase is in itself a valid goal if its enhancement means substituting technology for the more traditional, labor intensive rhythms of higher education." Tilanne on ymmärtääkseni edelleen sama. (William F. Massy and Robert Zemsky, Using Information Technology to Enhance Academic Productivity, Educomreg. 1995)
Muilta tietoaloilta löytyy tutkittua tietoa: tuottavuus on viimeisen 15 vuoden aikana noussut useita prosentteja vuodessa, TVT:hen sijoitettu pääoma tuottaa 3-5 kertaa enemmän tuottavuuden nousua kuin muualle sijoitettu pääoma. Löytyykö korkeakoulualalta vastaavia näyttöjä?
Useimmat opettajat eivät pidä taloustieteen termien tuomisesta koulumaailmaan. "Nytkö minua aletaan riistämään entistäkin enemmän" kommentoi eräs työkaverini. Tämä on kuitenkin itsensä huijaamista. Tänä päivänä laikki organisaatiot hakevat jatkuvasti parempaa tuottavuutta. Suomalaisessa korkeakoulussa tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta kustannusten leikkaamista organisaatiota pienentämällä. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa, kuten TVT investoinnit, mutta näkemystä puuttuu. Auttaisiko avoimempi keskustelu?
Virittelen keskustelua näiltä tiimoilta ITK'07:ssa, Tampereen eOppimisen klusterin studio (A11) torstaina 19.4. klo 12:45.
Mitä on opettajan tuottavuus? Saako siitä puhua ollenkaan?
William F. Massy ja Robert Zemsky kirjoittivat vuonna 95:
"While few doubt that information technology (IT) has the potential to enhance teaching and learning, there is no agreement on how that technology should be used to boost academic productivity--or whether such an increase is in itself a valid goal if its enhancement means substituting technology for the more traditional, labor intensive rhythms of higher education." Tilanne on ymmärtääkseni edelleen sama. (William F. Massy and Robert Zemsky, Using Information Technology to Enhance Academic Productivity, Educomreg. 1995)
Muilta tietoaloilta löytyy tutkittua tietoa: tuottavuus on viimeisen 15 vuoden aikana noussut useita prosentteja vuodessa, TVT:hen sijoitettu pääoma tuottaa 3-5 kertaa enemmän tuottavuuden nousua kuin muualle sijoitettu pääoma. Löytyykö korkeakoulualalta vastaavia näyttöjä?
Useimmat opettajat eivät pidä taloustieteen termien tuomisesta koulumaailmaan. "Nytkö minua aletaan riistämään entistäkin enemmän" kommentoi eräs työkaverini. Tämä on kuitenkin itsensä huijaamista. Tänä päivänä laikki organisaatiot hakevat jatkuvasti parempaa tuottavuutta. Suomalaisessa korkeakoulussa tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta kustannusten leikkaamista organisaatiota pienentämällä. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa, kuten TVT investoinnit, mutta näkemystä puuttuu. Auttaisiko avoimempi keskustelu?
Virittelen keskustelua näiltä tiimoilta ITK'07:ssa, Tampereen eOppimisen klusterin studio (A11) torstaina 19.4. klo 12:45.
16.4.07
Mikä on laadukkuutta?
Mikä tekee verkko-opetuksesta laadukkaan? Takaako oppimisympäristön tai informaatioteknologian viimeisimpien innovaatioiden käyttö laadukkaan opiskelukokemuksen? Tulisiko opiskelijoille tarjota mahdollisuus ubiikkiin opiskeluun mistä vain ja milloin vain? Ovatko multimedia ja pelimäisyys laadukkaan oppimateriaalin tunnusmerkkejä? Pitäisikö panostaa opiskelijoiden ohjaukseen ja palautteen antamiseen? Vai pitäisikö tukeutua sosiaalisen median ratkaisuihin oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukena? Entä miten vastata "nettisukupolven" opiskelijoiden laatuvaatimuksiin?
Yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa. Taustoiltaan erilaiset opiskelijat kokevat samankin verkko-opetuskokonaisuuden eri tavoin. Mikä yhdelle on laadukkuutta, ei välttämättä ole laadukkuutta toiselle. Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratoriossa on tutkittu opiskelijoiden käsityksiä verkko-opetuksen laadukkuudesta sekä etsitty vastauksia kysymykseen mistä laatu opiskelijoiden mielestä muodostuu.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta to 19.4.07 klo 11.15 Tampereen eOppimisen "Puhetta oppimisesta" foorumille.
Anne-Maritta Tervakari
Yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa. Taustoiltaan erilaiset opiskelijat kokevat samankin verkko-opetuskokonaisuuden eri tavoin. Mikä yhdelle on laadukkuutta, ei välttämättä ole laadukkuutta toiselle. Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratoriossa on tutkittu opiskelijoiden käsityksiä verkko-opetuksen laadukkuudesta sekä etsitty vastauksia kysymykseen mistä laatu opiskelijoiden mielestä muodostuu.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta to 19.4.07 klo 11.15 Tampereen eOppimisen "Puhetta oppimisesta" foorumille.
Anne-Maritta Tervakari
13.4.07
Opettajille lattea virtuaalikahvilassa
Tervetuloa virtuaalikahvilaan! Lattea nautiskellessa on mukava väitellä virtuaaliopiskelusta.
Väitän, että virtuaaliopiskelu kehittää ajattelua ja kirjoittamista.Opettaa kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi.Auttaa pysymään asian ytimessä.Antaa ujollekin mahdollisuuden olla äänessä.Innostaa tiedon hakuun ja syventää opiskelua. Edesauttaa erilaisten ihmisten kohtaamista. Rikastuttaa opiskelua. Auttaa ryhmäytymään ja pysymään ryhmässä. Avaa uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja työhön. Toimii opiskelijan ja opettajan aarreaittana. Mahdollistaa vertaisopiskelun yli valtioiden rajojen...
Väitän, että virtuaaliopiskelu kehittää ajattelua ja kirjoittamista.Opettaa kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi.Auttaa pysymään asian ytimessä.Antaa ujollekin mahdollisuuden olla äänessä.Innostaa tiedon hakuun ja syventää opiskelua. Edesauttaa erilaisten ihmisten kohtaamista. Rikastuttaa opiskelua. Auttaa ryhmäytymään ja pysymään ryhmässä. Avaa uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja työhön. Toimii opiskelijan ja opettajan aarreaittana. Mahdollistaa vertaisopiskelun yli valtioiden rajojen...
Voiko omaa ja yhteisön luovuutta kehittää ePortfolioiden ja blogien kautta? To klo 13:30 A11
Torstaina 19.4.2007 ITK-studiossa (A11) klo 13:30 otsikon aiheesta .
Ajattelin jutella kanssasi:
Tarinaa laajemmin luovuudesta ja innovaatioista Beyond Creativity-blogissani.
Jutellaan :-) t: Mikko Ahonen
Ajattelin jutella kanssasi:
- Kirjoittamisen merkityksestä yksilön oppimisen ja luovuuden kannalta
- Yhteisöllisestä luovuudesta (collective creativity) + avun kysymisen, avun saamisen ja reflektoinnin prosessit webissä
- Miten useat eri RSS-syötteet voivat muodostaa portfolion ja kuka tätä ylläpitää
Tarinaa laajemmin luovuudesta ja innovaatioista Beyond Creativity-blogissani.
Jutellaan :-) t: Mikko Ahonen
12.4.07
Tulevaisuuden koulu
Tervetuloa tutustumaan Tulevaisuuden koulu -taidekilpailun satoon! Näyttely on avoinna 19.-20.4.2007 eOppimisen klusterin studiossa ITK:ssa.
Tampereen eOppimisen klusterin ja Luova Tampere -ohjelman järjestämä kilpailu kokoaa lasten ja nuorten ajatuksia tulevaisuuden oppimisesta ja koulusta ja miten heidän mielestään teknologiaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa.
Korvaako kännykkä kynän ja paperin, älypulpetti älypään? Ladataanko tiedot omaan päähän muistitikulta? Hoidetaanko läksyt podcastingilla vuoristoradassa? Miten ja missä koulua käydään vuonna 2020 ja mitä tietoja ja taitoja koulussa silloin opetellaan?
Tampereen eOppimisen klusterin ja Luova Tampere -ohjelman järjestämä kilpailu kokoaa lasten ja nuorten ajatuksia tulevaisuuden oppimisesta ja koulusta ja miten heidän mielestään teknologiaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa.
Korvaako kännykkä kynän ja paperin, älypulpetti älypään? Ladataanko tiedot omaan päähän muistitikulta? Hoidetaanko läksyt podcastingilla vuoristoradassa? Miten ja missä koulua käydään vuonna 2020 ja mitä tietoja ja taitoja koulussa silloin opetellaan?
Puhetta oppimisesta
Tampereen eOppimisen klusteri tarjoaa 19.-20.4.2007 ITK-studiossa (A11) keskustelufoorumin, jossa kohtaavat tulevaisuuden kuvitelmat ja arkipäivän realismi. Sisältö muotoutuu osallistujien kiinnostuksen mukaan. Asiantuntijat, harrastajat ja epäilijät haastavat tuttuja kollegojansa ja kaikkia konferenssivieraita osallistumaan keskusteluun.
KUTSUMME SINUT
vaihtamaan kokemuksia ja mielipiteitä verkko-opetuksen käytännöistä ja oppimisen tulevaisuuden visioista.
Torstaina studiossa puhutaan tästä:
klo 11.15 Anne-Maritta Tervakari kysyy, mikä on laadukkuutta
klo 12.15 Sirpa Sepponen tarjoilee opettajille lattea virtuaalikahvilasta
klo 12.45 Jussi Hannunen esittää ajatuksia opettajan tuottavuudesta
klo 13.30 Mikko Ahonen pohtii, voiko omaa luovuuttaan kehittää e-portfolioiden ja blogien avulla
klo 14.15 Jukka Huhtamäki kutsuu opettajat ja oppilaat sisällöntuottajista sovelluskehittäjiksi: Irti tekniikan ikeestä!
klo 15.15 Ossi Nykänen kertoo, mihin tarvitaan web-standardeja opetuksessa
Muina aikoina ja perjantaina koko päivän olet tervetullut pitämään oman alustuksen mistä vain aiheesta!
- esitä kysymys tai huolenaiheesi - ota kantaa- tule kuuntelemaan - tule haastamaan, väitä vastaan - kerro tarinasi - mistä olet innostunut? - mikä rassaa? - mitä opit tänään?
Sana on vapaa! Aiheen avaukseen voi käyttää max. 10 min, mutta sen jälkeen keskustelu saa jatkua niin kauan kuin asiaa aiheesta riittää. Keskustelun teemat ja parhaat palat kirjataan tähän blogiin, jota voi seurata ja kommentoida myös konferenssin ulkopuolella.
Tervetuloa!5.10.06
Blogit kertovat missä mennään
Mitäs muualla tapahtuu? Esimerkiksi terveisiä Amerikasta. Mielenkiintoisessa eLearningtech-blogissa Tony Carrer Los Angelesista pohtii kollegoineen mm. miksi kaikkien pitäisi bloggailla ja miksi taas ei. Vilkaise myös kirjoitusta uusien e-oppimisen työkalujen käyttöönoton haasteista. Huomenna on uudet aiheet.
Tonyn linkkilista vastaavista e-oppimiseen liittyvistä blogi-palstoista ympäri maailman on pitkä! Blogeja lukemalla saa kätevästi tietää, mitkä asiat juuri nyt askarruttavat e-oppimisen asiantuntijoita ja harrastajia.
21.9.06
Lisää tehoja irti!
Mitäs mieltä olette tästä:
Euroopan komissio on antanut tiedonannon, jossa se kehottaa jäsenvaltioita kehittämään koulutusjärjestelmiään tasapuolisuutta unohtamatta. Jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien modernisoinnissa tavoitteena on useimmiten toiminnallinen tehokkuus ja kustannustehokkuus. Vaikka tehokkaat järjestelmät ovat toki menestyksen edellytys, komission mukaan niiden on oltava myös tasapuolisia, jotta niiden laatu riittäisi luomaan kasvua, työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Komissio korostaa seuraavia asioita:
1. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä investointejaan esiopetukseen.
2. Jäsenvaltioiden ei pitäisi eriyttää oppilaiden opetusta liian varhain.
3. Toisin kuin usein oletetaan, valtion täysin rahoittama, ”ilmainen” korkeakoulutus ei takaa tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
4. Jäsenvaltiot tarvitsevat ”arviointikulttuuria”
Mihin pyritään e-oppimisella – oikeasti: tehokkuuteen vai tasapuolisuuteen?
Lisätietoa osoitteessa: http://ec.europa.eu/education/policies/2010/back_gen_en.htm
Euroopan komissio on antanut tiedonannon, jossa se kehottaa jäsenvaltioita kehittämään koulutusjärjestelmiään tasapuolisuutta unohtamatta. Jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien modernisoinnissa tavoitteena on useimmiten toiminnallinen tehokkuus ja kustannustehokkuus. Vaikka tehokkaat järjestelmät ovat toki menestyksen edellytys, komission mukaan niiden on oltava myös tasapuolisia, jotta niiden laatu riittäisi luomaan kasvua, työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Komissio korostaa seuraavia asioita:
1. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä investointejaan esiopetukseen.
2. Jäsenvaltioiden ei pitäisi eriyttää oppilaiden opetusta liian varhain.
3. Toisin kuin usein oletetaan, valtion täysin rahoittama, ”ilmainen” korkeakoulutus ei takaa tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
4. Jäsenvaltiot tarvitsevat ”arviointikulttuuria”
Mihin pyritään e-oppimisella – oikeasti: tehokkuuteen vai tasapuolisuuteen?
Lisätietoa osoitteessa: http://ec.europa.eu/education/policies/2010/back_gen_en.htm
3.8.06
E niin kuin elinikäinen
Blokeista ja wikeistä kuivempaan asiaan eli EU-politiikkaan ja komission ohjelmiin.
eLearning-konferenssissa oli mukana paljon komission virkamiehiä ja tavoitteena oli päästä hedelmälliseen vuoropuheluun tutkijoiden, kehittäjien ja opettajien kanssa. Esimerkiksi toisena päivänä järjestettiin sähköinen äänestys komission toimista ja suunnitelmista. Näyttäisi olevan jokseenkin tasaiset tulokset, mutta komissio sai palautetta ja kuulijat kertoa oman mielipiteensä.
Tämä on viimeinen vuosi monille EU:n koulutusohjelmille kuten Socrates, Leonardo da Vinci ja eLeanring -ohjelmat. Niiden alla tehty työ jatkuu uuden Learning-ohjelman (2007-2013) puitteissa. Myös konferenssissa haluttiin painottaa ICT:n integroimista elinikäiseen oppimiseen.
Konferenssin päätöspuheessa (pdf) Komission koulutuksen ja kulttuurin osaston pääjohtaja Odile Quintin hahmotti komission visioita ja lähitulevaisuuden käytännön toimia. Komissio julkaisee loppuvuodesta tiedonannon, siis jonkinlaisen strategiapaperin, ICT:n käytöstä innovaation ja elinikäisen oppimisen tukena. Tavoitteena ICT:n parempi hyödyntäminen oppimisen ja innovatiivisten oppimisprosessien ja rakenteiden kehittämisessä. Tätä varten myös kaikki asianosaiset kutsutaan jakamaan kokemuksiaan ja laatimaan yhteistä eurooppalaista strategiaa.
Mistä tuli mieleeni pari vuotta sitten suunniteltu eurooppalainen tutkimushanke, jonka perustana oli juurikin verkossa tapahtuva sosiaalinen innovointi. Pohdimme tallaisen työkalun tarpeellisuutta erilaisissa työyhteisöissä ja useammankin kerran joku aina mainitsi Euroopan komission hyväksi pilottikohteeksi. Mutta ei kai sitä ideaa sitten tohdittu rahoittajalle esittää...
eLearning-konferenssissa oli mukana paljon komission virkamiehiä ja tavoitteena oli päästä hedelmälliseen vuoropuheluun tutkijoiden, kehittäjien ja opettajien kanssa. Esimerkiksi toisena päivänä järjestettiin sähköinen äänestys komission toimista ja suunnitelmista. Näyttäisi olevan jokseenkin tasaiset tulokset, mutta komissio sai palautetta ja kuulijat kertoa oman mielipiteensä.
Tämä on viimeinen vuosi monille EU:n koulutusohjelmille kuten Socrates, Leonardo da Vinci ja eLeanring -ohjelmat. Niiden alla tehty työ jatkuu uuden Learning-ohjelman (2007-2013) puitteissa. Myös konferenssissa haluttiin painottaa ICT:n integroimista elinikäiseen oppimiseen.
Konferenssin päätöspuheessa (pdf) Komission koulutuksen ja kulttuurin osaston pääjohtaja Odile Quintin hahmotti komission visioita ja lähitulevaisuuden käytännön toimia. Komissio julkaisee loppuvuodesta tiedonannon, siis jonkinlaisen strategiapaperin, ICT:n käytöstä innovaation ja elinikäisen oppimisen tukena. Tavoitteena ICT:n parempi hyödyntäminen oppimisen ja innovatiivisten oppimisprosessien ja rakenteiden kehittämisessä. Tätä varten myös kaikki asianosaiset kutsutaan jakamaan kokemuksiaan ja laatimaan yhteistä eurooppalaista strategiaa.
Quintin painotti e-oppimisen laajempaa hyödyntämistä. Pedagogiset innovaatiot, uudenlaiset kumppanuudet ja oppimisyhteisöjen kuten koulujen, kotien, työpaikkojen ja muiden yhteisöjen verkottaminen on kuitenkin pikemminkin sosiaalinen kuin teknologinen kysymys.
Komissio näkee välttämättömäksi koulutusjärjestelmien kehityksen kohti elinikäisen oppimisen yhteiskuntaa. Euroopan täytyy uudistaa koulutusjärjestelmänsä ja ICT voidaan valjastaa keskeiseksi muutoksen välineeksi. Tähän tarvitaan lisää pilottiprojekteja ja tutkimusta järjestelmien ja rakenteiden muutoksen edellytyksistä. Uudenlaisia verkkoa hyödyntäviä toimintamalleja tarvitaan mm. vanhemman työväestön tavoittamisessa ja kouluttamisessa, nuoren "digital native" sukupolven sekä erityisesti koulutusjärjestelmien ulkopuolella olevien tavoittamisessa.
Paineita järjestelmien uudistamiseen lisää myös koulutusmarkkinoiden globalisaatio. Oppilaitosten ja yliopistojen verkostoituminen on komission päätavoite korkeakoulutus- ja tutkimusstrategiassa. Tärkeää on myös saada aikaisemmista hankkeista kertynyt tieto ja kokemus laajempaan käyttöön. Tiedon jakaminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja euroopanlaajuistesti täytyy siis saada toimimaan. Aikomuksena on mm. perustaa European Institute of Technology, Euroopan monitieteisen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen lippulaiva, joka olisi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten parhaiden tutkimusryhmien yhteistyöhön perustuva verkosto-organisaatio.
Quintin esitteli myös lyhyesti uuden Learning-ohjelman, jossa e-oppimisella on edelleen merkittävä osa. ICT integroidaan kaikkiin ohjelman alueisiin (kouluopetus, korkeakoulutus, ammattikoulutus ja aikuiskoulustus). Tarkoitus on koota yhteen aikaisemmat kokemukset hankkeista ja soveltaa niitä käytännössä kouluissa, yliopistoissa, työpaikoilla jne.
Timo Tervo kommentoi konferenssiraportissaan komission tavoitteita ja pohtii, olisiko mahdollista oikeasti saada komission papereita laativat virkamiehet kosketuksiin oppimisen asiantuntijoiden kanssa, juurikin käyttämällä niitä sosiaalisia työkaluja, joista konferenssissa keskusteltiin. Asiantuntijat ja visionäärit voisivat yhdessä rakentaa puitteita ja määritellä tavoitteita. EU:n toiminta on nykyisellään niin hierarkista, monimutkaista ja kaukana arjesta, että itse toimijat haluavat pysyä siitä mahdollisimman etäällä. Tervon mukaan mahdollisuus osallistua oikeasti ja tulla kuulluksi varmasti lisäisi paljon kaivattuja innovaatioita. Komissio ja asiantuntijat voisivat itse näyttää esimerkkiä, miten sujuu oppimisyhteisön interaktiivinen yhteistyö ja informaali oppiminen.Mistä tuli mieleeni pari vuotta sitten suunniteltu eurooppalainen tutkimushanke, jonka perustana oli juurikin verkossa tapahtuva sosiaalinen innovointi. Pohdimme tallaisen työkalun tarpeellisuutta erilaisissa työyhteisöissä ja useammankin kerran joku aina mainitsi Euroopan komission hyväksi pilottikohteeksi. Mutta ei kai sitä ideaa sitten tohdittu rahoittajalle esittää...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)